Hae
Sports Lady

Stressitön syöminen ja painonpudotus

Voisiko stressitön syöminen olla avain painonpudotukseen ja parempaan oloon? Elämäntapamme ja ravinto jota nautimme, näkyvät koko olemuksessamme ja energiatasoissamme. Ja tottakai ihan kokonaisvaltaisessa terveydessä. Ruoka jota nautimme, on yhteydessä myös mieleen. Mieli ja keho ovat vahvasti linkityksissä toisiinsa. Tämän vuoksi pelkän ruokavalion avulla painonpudotus saattaa olla hankalaa tai vaikka ärtynyneen suolen kuriin saaminen. Ravinto ylläpitää ja hoitaa suoliston ja ruuansulatuksen kautta meitä kokonaisvaltaisesti. Se vaikuttaa niin mielialaan kuin uneen, ihoon, aivoihin, sisäelimiin, hormonitoimintaan kuin lihaksiinkin. Tarjoavathan lääkäritkin ärtyneen suolen vaivoihin mielialalääkkeitä. Ennen tästä vaivasta kärsiviä pidettiin ”hulluina”. Ratkaisu itsessään ei ole pelkkä ruokavalio.

Jos syöminen olisi helppoa, ei olisi ylipainoa tai (henkistä)pahoinvointia. Olisi hyvä toimia aina sen mukaan mikä itselle on hyväksi ja tarpeellista, riippumatta siitä mitä joku muu sanoo tai tekee tai ajattelee. Olisi hyvä opetella myös kuuntelemaan kehoa ja syömään enemmän intuitiivisesti. Mutta moniko meistä kuulee mitä keho haluaa ja tarvitsee tai ymmärtää miksi keho himoitsee. Tunnesyöminen tuo aina haasteensa.

Ymmärrän, että painoa pudotettaessa halutaan ruokavalio. Teenhän niitä työnikin puolesta. On hyvä olla olemassa tietyt ”raamit” joiden mukaan syödä. Nämä eivät kuitenkaan meillä kaikilla tarvitse olla samat. Hyvässä ja oikeassa syömisessä on tietyt perusperiaatteet: ruokaa on saatava riittävästi, ravinnon tulee olla laadukasta ja puhdasta ja ruuasta pitää osata nauttia ilman huonoa omatuntoa. Ruokavalio ei kuitenkaan ole avain onneen. Usein se alkaa hallita toteuttajaansa ja pahimmassa tapauksessa syömisestä ja diettaamisesta tulee stressiä. Kun keho menee stressitilaan, se pitää kaikin keinoin kiinni varastoistaan. Painonpudotus olisi hyvä tehdä mahdollisimman rennolla fiiliksellä ja antaa itselle aikaa.

intuitiivinen syöminen ja muiden mielipiteet

Ruoka ei ole ainoastaan kehon hyödyntämää polttoainetta. Se vaikuttaa meihin monella tapaa. Se on läsnä monissa sosiaalisissa tilanteissa: jokapäiväisessä arjessa ja juhlassa. Itse toivoisin aina, että ruoka ei toisi kenellekään ahdistusta tai stressiä tai aiheuttaisi epäonnistumisen tunteita. Itse haluan elää niin, että ohjaan itse omaa elämääni enkä anna ruuan ohjata. Syön itse intuitiivisesti, omaa kehoa kuunnellen. En myöskään välitä mitä muut ajattelevat syömisestäni, kaikilla ei voi olla samanlainen ajatus syömisestä. Olen kuullut sukulaisjuhlien jälkeen, että: ”Sinulle ei koskaan kelpaa mikään. Aina on lihan pala väärässä paikassa”. Olen ollut syömättä punaista lihaa 27 vuotta. En edes juhlissa syö sitä kenenkään mieliksi. Minua ei kiinnosta mitä joku toinen ajattelee. Se on vain hänen mielipiteensä. Tämä lausahdus kertoo enemmän mielipiteen kantajasta kuin minusta. Minulla on oikeus syödä sellaista mikä tekee minulle hyvää.

Taannoin olin eräässä blogitilaisuudessa. Tarjolla oli croissantteja (joita en voinut syödä gluteeniin vuoksi). Oli myös muita tarjottavia, joista ei myöskään yksikään sopinut omaan ruokavalioon. Lopuulta päädyin ottamaan lasin vettä, koska kofeiinipitoista kahviakaan en voinut ottaa ja teetä ei ollut. Tämä oli minulle täysin ok. Ymmärrän, että nykypäivänä on haastava toteuttaa kaikkien mahdollisia ruokavalioita tarjoiluja suunnitelleessa, mutta lähipiirille järjestettävät juhlat taas ovat asia erikseen. Jos kutsun meille vieraita, pidän huolen siitä että jokainen voi syödä tarjottavia. On sitten kyseessä gluteeniton ruokavalio, vegaani tai kofeiinia/alkoholia välttelevä henkilö. Mutta itselleni siitä ei tule päänvaivaa, jos minä en pysty juhlissa syömään. En myöskään toivo, että kukaan tästä pahoittaa mieltään. Tietysti aina voisi ottaa sitä sun tätä muita miellytääkseen, mutta tämän ikäisenä en halua edes miettiä mitä muut ajattelevat. Joskus olen ottanut korvapuustin leipojan mieliksi, enää en ota kun tiedän mitä se suolistolle aiheuttaa.

stressitön ruokavalio – olet sitä mitä ajattelet

Olet mitä syöt pitää paikkansa, mutta olemme myös sitä mitä ajattelemme. Jokainen luo omillla ajatuksillaan subjektiivisen kokemuksensa ja oman totuutensa. Jos pelkään syömistä ja ajattelen, että jokin ruoka ei ole minulle hyväksi, alkaa kehoni erittää stressihormonia ja tämä vaikuttaa ruuansulatuksen optimaaliseen toimintaan. Myös painonpudotus vaikeutuu tästä syystä. Stressin alla kehomme suorittaa vain välttämättömät toimet selviytyäkseen uhasta ja vaarasta, ruuansulatus ei ole näiden kaikkein välttämättömien toimintojen listalla. Turhan usein etsimme vastausta painonpudotukseen jostain muualta. Vastaus on jo meissä itsessämme.

”terveellisen ruuan tekeminen on hankalaa”

Monelle terveellisen ruuan tekeminen on jo pelkästään ajatuksena hankalaa ja painonpudotus puhdasta ruokaa syömällä on haastavaa. ”Minulla ei ole aikaa keskittyä nyt tällaiseen”, moni ajattelee arjen kiireen keskellä. Ruuan laittaminen saattaa olla jonkun mielestä aikaavievää, hankalaa, kallista, vaivallosta.. Eli toisin sanoen stressaavaa. Varmasti se näin onkin, jos näin haluaa ajatella. Tottakai ruuan valmistaminen puhtaista raaka-aineista vie aikaa ja vaatii pientä panostusta, mutta viehän aikaa myös epäterveellisen ruuan laittaminen tai kaupasta einesten hakeminen. Haluan itse ajatella niin, että kaikki keittiössä viettämäni aika tulee takaisin varmasti moninkerroin. Voin paremmin ja olen energinen, kun syön itsetehtyä ruokaa. Ravinto ei ole vain polttoainetta, vaan se tuo elimistölle rakennuspalikoita joilla keho korjaa ja uudistaa itseään. Sen sijaan, että ajattelisin kuinka paljon vaivaa kotona alusta asti valmistettu ruoka vaatii, ajattelen kaikkia niitä hyviä asioita joita se tuo mukanaan: paremman mielen ja energiatasot ja rakennuspalikat keholle ja sen uudistumiselle.

painonpudotus vai pysyvä elämäntapa?

Oma suhtautumiseni ruokavalio -asioihin on salliva. Ei ole yhtä oikeaa tapaa. Omiin tarpeisiin vaikuttaa oma aktiivisuustaso, geeniperimä, sukupuoli, ikä ja monet muut tekijät. Olisi hyvä opetella syömään ja toimimaan siten kuin itselle on parasta, välittämättä muiden mielipiteistä. Ammattini puolesta valmennan ihmisiä myös syömään oikein ja painonpudotus on monella tavoitteena. Miten sitten pitäisi syödä? Tärkeintä on löytää itselle se oikea ja toimiva tapa syödä. Ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua, eikä mikään ruokavalio voi itsessään ratkaista meidän tarpeitamme koska olemme erilaisia.

Kotona valmistan vähän eri ruokia itselle ja lapselle. Oikeastaan lapsi tekee itse jo omat ruokansa. Hän on kiinnostunut ruuanlaitosta ja juuri tuo lapsen kiinnostus pitäisi kuulua myös meidän aikuisten maailmaan. Kun olemme innostuneita jostain asiasta, se ei tunnu vaivalloiselle. Kun olen innostunut kokeilemaan erilaisia mehuja, ei minua haittaa pilkkomiseen kuluva aika.

rakasta kehoa, älä ruoski

Itse pyrin pysähtymään ja kuuntelemaan mitä keho kaipaa. Valitsen niin treenin kuin ruuankin sen mukaan. Mikä milloinkin tuntuu parhaalle minusta itsestäni? Jos keho huutaa ruokaa kahden tunnin kuluttua edellisestä ateriasta, syön. En ole syömättä sen takia että pitäisi olla pidempi väli seuraavaan ateriaan. Keho tekee sinun eteesi kaikkensa. Se kestää elämän menot ja joskus se sitten pettää jos ravinto ei ole tarpeeksi laadukasta, unta ei tule riittävästi, treeniä on liikaa tai huolta ja murhetta on liikaa. Olen itsekin ruoskinut ja rankaissut kehoani elämäni aikana ihan tarpeeksi. En halua enää toimia niin. Ja siltikään en tässä varmasti tule onnistumaan täysin loppuelämäni aikaa. Kehoa kuitenkin pitäisi kunnioittaa ja siitä tulisi pitää huolta. Kuitenkin elämä on matka, jonka tärkein fokus ei ole päämäärä vaan matka itsessään. Elämästä pitää saada nauttia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *